9.3.12

Miroslav Válek - Kosketuksia

Válekin kokoelma Kosketuksia osui silmään kirjaston runohyllyä selatessa tuon Ikkunat auki Eurooppaan -haasteen vuoksi, koska, hei, Slovakia. Alkuperäinen kokoelma Dotyky näkyy olevan julkaistu 1959, ja tämä Jari Aulan käännös 2009.
Kirjassa on aukeamilla sekä slovakinkielinen että suomennettu runo, jos vaikka osaisin edes niin paljon slaavilaisia kieliä että niistä alkukielisistä saisi jotain tolkkua...en osaa, mutta näkyi niissä osassa olevan jonkin verran mittaa ja riimiä, mitä ei sitten ole yritetty kääntää.

Myönnän, että minulla on jonkinlainen ongelma itäblokin maiden kirjallisuuden kanssa, niitä lukiessa tapaa tulla niin usein sellainen olo että niissä kaikissa on valtavasti sensoreilta piilotettuja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia joita minä en tajua, silloinkin kun kirjoittaja vaikka runoilisi kukkasista tai kuinka täällä sataa ja kaipaan sinua. Olenko ylettömän tiedostamisen korruptoima vai onko niissä kaikissa niitä poliittisia piiloviestejä vai vainko niissä jotka ovat katsottu tarpeeksi merkittäviksi kansainvälisen kritiikin silmissä ja kääntämistä varten, en tiedä (mutta olen huomannut että joillakin muilla tuntuu olevan pakonomainen tarve tulkita ihan kaikki 1900-luvun saksalainen kulttuurituotos suhteessa Kolmanteen valtakuntaan, tiedä sitten mitä muita fiksaatioita löytyy...)

Joka tapauksessa Válek runoilee aika paljon siitä että sataa ja kaipaan sinua, mutta myös runoudesta ja kyllä se politiikkakin siellä vilahtelee. Näissä on aika viehättävän surumielinen tunnelma, ajoittaista laulumaisuutta, suorasanaista mutta visionääristä puhetta, josta tulee sellainen olo että tässä on asioita joita ei ymmärrä mutta mainiolta tämä kuulostaa silti.

Kirjain kirjaimelta

Itkisin, jos tietäisin, mitä.
Kaipaisin, jos tietäisin, ketä.
Kirjain kirjaimelta merkitsen tämän laulun muistiin,
se humalluttaa minua kuin alkoholi.

Kirjain kirjaimelta, aina vain kirjain kirjaimelta...
Mutta aakkosissa ei ole niin paljon kirjaimia,
kuin on petosta, kataluutta ja valhetta.
Älä katso, ei, älä katso taaksesi.

Meidän välillämme on kaikki jo selvää;
niin rakkaus kuin erot.

Kivi, kuin veteen viskattu kivi.

3 kommenttia:

Jaakko kirjoitti...

Minä tulin katsomaan, että mikäs tämä Valek on, kuulostaa itäeurooppalaiselta - kun on tämä yks haastekin. :)

Ja on se hyvä, että joku muukin vain selailee kirjaston hyllyjä lukemista etsiessään. Kun nykyisin on nämä internetit ja kaikki.

Ja varsinaisesta asiasta. Joskus olisi parempi, jos ei tietäisi, että mikä kirjoittajan tausta on. Tulee juuri kuvaamaasi piiloviestien aukilukemista varmasti niissäkin kohdissa, missä piiloviestejä ei ole.

ketjukolaaja kirjoitti...

Tottahan se on, että joskus tulee luettua varsinkin entisten sosialistimaitten kirjoittajien tekstejä sillä silmällä, joka ei näy kuvassa. Mutta toisaalta ei kai se pahasti haittaakaan, jos tulkitsee runoa tai proosaa ihan väärinkin? Kyllähän tuostakin runosta voi vetäistä kyrilliset aakkoset ainakin vaihtopenkille?

hdcanis kirjoitti...

Ei kai se väärintulkinta sinänsä haittaa, mutta se on kyllä jonkinlainen rasite jos alkaa suhtautua niihin kuin joihinkin pulmapähkinöihin jotka pitää ratkaista, jos taiteilijan tavoitteet ovatkin jossain ihan muualla...

Slovakia on maana jäänyt myös vähän varjoon ainakin minulla, melkein kaikki kulttuuri, historia jne. mitä tietää sieltä entisen Tsekkoslovakian alueelta tulee sieltä Tsekin puolelta, niinpä mainio löytö.
Ja ainakin näitä runokokoelmia poimin mukaani yleensä hyllyjä selaamalla ilman sen kummempaa suunnitelmaa, ja muutenkin ajoittain tulee moista harrastettua. Internetin käyttöä olen kritisoinutkin siitä että sillä tavalla löytää liian helposti vain sen mitä etsii, ne satunnaislöydöt jäävät vähemmälle.

Ihan puhdas tietämättömyys on aika vaikeaa jos ei ihan sokkona tulisi näitä runoja vastaan, vähintään nimestä voisi arvailla slaavilaistaustaa.
Tässä tapauksessa ehkä eniten auttaisi jos tuntisi niitä maita paremmin ja monipuolisemmin, että Slovakiasta voisi assosioida muutakin kuin sosialismin. En ole matkustellut noissa muissa kuin Virossa ja Tsekissä, ja molempien sosialismin ajan kulttuurituotteita on nähty myös muissa konteksteissa niin niihin suhtautuu vähän neutraalimmin.